Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi Vantaalla

5. huhtik.

Olipa kyse koulutiestä, kotipihasta tai kaupungilla liikkumisesta, turvallisuus kuuluu kaikille. Turvallinen ympäristö syntyy ennaltaehkäisystä, yhteisöllisyydestä ja oikeista panostuksista. Tässä katsaus Vantaan turvallisuustilanteeseen ja niihin keinoihin, joilla voimme tehdä kaupungistamme turvallisemman ja viihtyisämmän.

Turvallisuustilanne Vantaalla – missä mennään?

Vantaan turvallisuustilanne on heikentynyt erityisesti julkisilla paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten osalta. Poliisin häiriöindeksin mukaan Vantaa oli vuonna 2024 Suomen turvattomin kaupunki (1). Väkivalta ja häiriöt kasaantuvat tiettyihin alueisiin, mutta turvattomuuden tunne koskettaa koko kaupunkia.

Nuoret väkivallan tekijöinä – ratkaisu ei ole syyllistäminen

Poliisin mukaan erityisesti 17–19-vuotiaat nuoret ovat yhä useammin vakavien väkivaltarikosten epäiltyjä. Alaikäisten osuus epäillyistä oli noin 30 %, ja taustalla näkyy usein vanhempien huono-osaisuus ja päihdeongelmat (2). Valtaosa epäillyistä (80%) on Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia. Katujengeillä ei ole merkittävää roolia – vain noin prosentilla tapauksista on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen (2).

Asukkaat kokevat usein, etteivät he itse ole kohdanneet väkivaltaa, mutta turvattomuuden tunne on silti kasvanut. Ratkaisuksi on ehdotettu mm. kameravalvontaa ja varhaista puuttumista nuorten tilanteisiin (1).

Mielenterveys ja nuorisotyö – ennaltaehkäisy on parasta turvallisuustyötä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nuorten mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet. Psyykki-yksikössä hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan jopa kahdeksan kuukautta (3). Tänä aikana nuoren kunto voi romahtaa. Jonot, katkonaiset hoitoketjut ja korkeat vaatimukset sitoutumisesta ovat tehneet palveluista monelle nuorelle saavuttamattomia.

Tarvitsemme lisää resursseja ja matalan kynnyksen palvelupisteitä nuorille – esimerkiksi koulujen ja nuorisotilojen yhteyteen. Myös digitaalisilla palveluilla voisimme mahdollistaa avun piiriin pääsyn. Palvelun pitää olla helposti lähestyttävää, anonyymia ja aidosti saatavilla.

Syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotyö on turvallisuusteko. Harrastus- ja nuorisotoimintaan panostaminen sekä peruskoulun jälkeinen tuki ovat avain nuorten osallisuuteen ja rikoskierteiden ennaltaehkäisyyn. (4) Vantaalla on jo käynnistetty katutyön pilotti, jossa tuetaan rikostaustaisia nuoria, jotka eivät ole muun tuen piirissä. (5)

Viihtyisät asuinalueet – yhteisöllisyys tuo turvaa

Turvallinen kaupunkiympäristö ei synny vahingossa. Tutkijoiden mukaan asuinalueiden turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä avoimuutta, viihtyisyyttä ja ihmisten välistä luottamusta (6). Hyvin suunnitellut julkiset tilat, esteettömyys, valaistus ja elävä kaupunkikulttuuri houkuttelevat ihmisiä liikkeelle – ja lisäävät luonnollista valvontaa eli “silmiä kadulle” (7).

Rikollisuus ja häiriöt kasaantuvat usein pienille alueille, joissa valvonta on heikkoa ja sosiaaliset ongelmat suuria. Tietoon perustuva kaupunkisuunnittelu ja asukkaiden kokemusten kuuleminen ovat keskeisiä riskipaikkojen tunnistamisessa.

Päihdepalvelut ja asunnottomuus – turvallisuus kuuluu myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville

Päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja asunnottomuus liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat koko kaupungin turvallisuuteen. Palvelut eivät saa olla ehdollisia tai etäällä – hoitoon pitää päästä nopeasti ja ilman pompottelua. Ylen artikkelin (8) mukaan Vantaalla, Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa, on noin 300 asunnotonta, joista joka kuudes nukkuu ulkona tai porraskäytävissä. Asiantuntijat nostavat esiin viisi Vantaalle ominaista asunnottomuuden erityispiirrettä:

Laaja alue ja pitkät välimatkat: Vantaa jakautuu itäiseen ja läntiseen osaan, mikä vaikeuttaa palveluihin pääsyä, erityisesti julkisen liikenteen varassa oleville asunnottomille.
Asunnottomuuden keskittyminen pääkaupunkiseudulle: Lähes puolet Suomen asunnottomista elää Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, mikä asettaa erityishaasteita näiden kaupunkien palveluille.
Korkea ulkomaalaistaustaisten osuus: Vantaalla vieraskielisten osuus on merkittävä, mikä näkyy myös asunnottomien joukossa.
Kadulla nukkuminen edelleen olemassa oleva ongelma: Vaikka katuasunnottomuus on vähentynyt, edelleen on ihmisiä, jotka nukkuvat ulkona tai tilapäismajoituksissa.
Palvelujen lakkautusuhka: Hyvinvointialueen taloudelliset haasteet uhkaavat asunnottomille suunnattuja tukipalveluja, kuten tukihenkilötoimintaa ja päiväkeskuksia.

Asunto ensin -malli on inhimillinen ja toimiva: kun ihminen saa pysyvän kodin, voidaan aloittaa pitkäjänteinen kuntoutus. Vantaalle tarvitaan lisää tukiasuntoja ja matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita erityisesti Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Korsoon.

Lisää valvontaa ja valaistusta – oikea-aikaisia reaktioita levottomuuksiin

Poliisin tehostettu valvonta Kivistössä on rauhoittanut aluetta tehokkaasti (9). Poliisin näkyvyyden lisääminen ja kameravalvonnan hyödyntäminen rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ovat tarpeellisia keinoja etenkin levottomilla alueilla. Näiden lisäksi katuvalaistuksen parantaminen luo turvallisuuden tunnetta kaikkina vuorokaudenaikoina.

Turvallinen kaupunki ei synny sattumalta – se rakennetaan yhdessä. Pelkkään valvontaan ja poliisien läsänäoloon panostmainen olisi oireiden hoitamista. Nuoriin, kaupunkisuunnitteluun, päihdepalveluihin ja mielenterveyspalveluihin panostamalla hoidamme turvattomuuden takana olevia syitä, jolloin saamme myös pitkäkestoisempia ja taloudellisempia ratkaisuja. Panostamalla ennaltaehkäisyyn - voimme palauttaa Vantaan turvallisuuden kehityssuunnan myönteiseksi.